4H-nuori Rural youth Europen rahoittamassa study session:ssa Strasbourgissa syksyllä 2015

Kävin lokakuun alussa yhdellä mieleenpainuvimmista reissuistani. Osallistuin

Rural youth Europen rahoittamaan study sessioniiin Strasbourgissa, Ranskassa. Viikon tarkoituksena oli monikansallisen nuorisojoukon voimin pohtia ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen maaseudulla.

Ryhmä koostui hyvin eri-ikäisistä ihmisistä, joten keskustelut olivat antoisia ja värikkäitä. Jo pelkästään kuuntelemalla opin valtavasti, mutta käytännön tehtävät ja yhdessä toimiminen olivat myös hyödyllisiä. Koska en työni vuoksi ole nuorten kanssa tekemisissä päivittäin, sain hyviä näkökulmia esillä olleisiin asioihin kokeneemmilta henkilöiltä.

Viikon rakenne oli tarkkaan mietitty. Aloitimme pohtimalla itseämme, omia vahvuuksiamme ja ominaisuuksiamme. Seuraavina päivinä pohdimme lähiympäristöämme; perhettä, ystäväpiiriä ja kaupunkiamme. Mitä voisi muuttaa, mitä pitäisi tehdä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi, miksi tiettyjä ongelmia ilmenee. Viikko päättyi valtion ja Euroopan laajuiseen pohdintaan. Kuinka EU:n rahoja tulisi kohdentaa, miten varmistetaan, että raha käytetään siihen mihin se on osoitettu ja miksi nuorisotyöttömyys on niin suuri ongelma Euroopassa. Saimme apua kysymyksiimme vastaamiseen Euroopan parlamentin jäsen Elisabeth Köstingeriltä. 

Viikkoon mahtui paljon keskusteluja, väittelyjä, ryhmätöitä ja esittelyjä. Emme toki pyrkineetkään ratkaisemaan koko nuorisotyöttömyyttä Euroopassa, mutta päädyimme moniin hyviin ehdotuksiin keskusteluissamme.  Vaikka joukkoa usein vetivätkin ne kovaäänisimmät ja omasta mielestään kokeneimmat, saivat silti kaikki ilmaista mielipiteensä.

Ryhmä ei kuitenkaan minusta onnistunut perimmäisessä tarkoituksessaan pohtia ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen. Ratkaisuiksi ehdoteltiin infrastruktuurin parantamista, hallintokoneiston hajauttamista ja koulutukseen panostamista. Kaikki ovat hyviä pointteja, mutta eivät vaikuta lyhyellä aikavälillä nuorisotyöttömyyteen mitenkään. Siksipä minusta paras viikon aikana kuulemani ratkaisu oli 4H:n jo käytössä oleva malli nuorten työpalvelusta.

Viikon parasta antia olivat kuitenkin mahtavat uudet tuttavuudet ja kokemukset. Ryhmä tuli hyvin toimeen ja jokainen varmasti viihtyi. Suosittelen tällaisia tapahtumia jokaiselle, reissu jää varmasti mieleen ja viikon jälkeen on saanut monta kymmentä uutta ystävää ympäri maailmaa.

Laura-Kaisa Poikajärvi

(Ollut Rovaniemen 4H:ssa jo vuosia mm. kerholaisenan, kerhonohjaajana, dogsitterina, pihatyöntekijänä ja muissa töissä)

Maailman toisella puolen

Vietin viime kesänä Taiwanissa kuusi viikkoa vaihdossa 4H:n kautta. Olin jo pitkään miettinyt vaihtoon lähtöä, onhan perheeni ollut isäntäperheenä melkein kymmenelle 4H-vaihtarille. Sopivaa ajankohtaa ei kuitenkaan tuntunut löytyvän. Viime syksynä päätin, että sopivaa ajankohtaa ei tulekaan ja hain IFYE-vaihtoon. Meillä kotona olleet vaihtarit ovat olleet Euroopasta ja Amerikasta, siskoni oli IFYE:nä joitakin vuosia sitten Etelä-Koreassa. Koska olen saanut matkustella paljon Euroopassa ja käynyt Pohjois-Amerikassa, tahdoin lähteä johonkin uuteen paikaan, joten kohteeksi valikoitui Taiwan, enhän voinut lähteä samaan maahan, jossa siskoni oli ollut joitain vuosia aikaisemmin. Muutama kaverini, joihin olen tutustunut 4H:n kautta, on ollut Taiwanissa vaihdossa ja kehunut vaihtoa, joten päätin, että sinne kävisi myös minun tieni.

Matkani alkoi vaihtovalmennuksella huhtikuussa Järvenpäässä, itse vaihtoon lähdin toukokuun toisella viikolla. Taiwanilaiset kertoivat etukäteen hyvin vähän, tiesin että joku tulee olemaan lentokentällä minua vastassa. Edessä oli siis suuri seikkailu, johon lähdin avoimin mielin. Ja seikkailu siitä tulikin! Sain nähdä paljon Taiwania, Taiwanin 4H-toimintaa ja tavata uskomattomia ihmisiä. Taiwanilaiset ovat uskomattoman kohteliaita ja pelkäävät koko ajan, että et ole syönyt tarpeeksi.

Vietin ensimmäiset kolme viikkoa Taipeissa, jossa sain tutustua paikalliseen 4H-toimintaan ja nähtävyyksiin. Kolme viimeistä viikkoani vietin Changhuan maakunnassa, joka Taipeihin verrattuna on täyttä maaseutua. Ensimmäisen Changua-viikon lähestyessä loppuaan koin pienen kulttuurishokin, mutta siitäkin selvittiin. Ennakkoluulottomuus kannattaa Taiwanissa, sillä parhaat kokemukseni Taiwanista ovat seurausta siitä kun olen sanonut ”kyllä”.  

Taiwanilainen ruoka on uskomattoman hyvää, kaipaan sitä lähes päivittäin. Ruokapöydässä on aina montaa eri laatua, jokaiselle jotain. Taiwanissa syödään myös paljon hedelmiä. Monet hedelmät olivat minulle entuudestaan tuntemattomia, mutta ah niin maukkaita! Hedelmistä lemppareitani olivat papaijamehu ja litsi. Suurimman osan ajasta en tiennyt mitä syön, jotain hyvää se oli. Tiedän kuitenkin maistaneeni joitakin suomalaiselle erikoisempia ruokia kuten sammakkoa ja ankan kieltä, jotka molemmat olivat hyviä, etenkin sammakko! Toinen lemppariruokani Taiwanissa oli bambun versot, joita söimme usein. Ruokaan liittyvät myös Taiwanin kuuluisat ”night marketit”, yötorit, joilta löytää kaiken ruuasta vaatteisiin ja tilpehööreihin. Taiwanilaiset tulevat näille toreille iltaisin viettämään aikaa, pelaamaan pelejä ja syömään. 

Päivät Taiwanissa koostuivat yleensä siitä, että lähdimme aikaisin aamulla jonnekin ja palasimme illalla. Usein en tiennyt mitä on edessä, varauduin kaikkeen. Vierailimme useilla maatiloilla; kukka-, hedelmä- ja riisipelloilla. Otimme useita kuvia, monesti taiwanilaiset ottivat minua enemmän kuvia. Pääsin mm. perkaamaan simpukoita ja tarjoilemaan teetä.

Taiwanilaiset olivat äärettömän kohteliaita ja huolehtivat minusta viimeisen päälle, vaikka suurimpana osana ajasta meillä ei ollut yhteistä kieltä. Se ei kuitenkaan haitannut. Elekielellä ja hymyllä pötkimme pitkälle. Taiwanilainen kulttuuri on jokseenkin erilainen kuin länsimaalainen, erot tulivat etenkin maaseudulla esiin. Poikia arvostetaan monesti enemmän kuin tyttöjä ja länsimaalaisia ei ole totuttu näkemään, joten etenkin lapset saattavat tuijottaa.

IFYE-vaihtoon lähteminen on seikkailu, jossa opit tuntemaan mahtavia ihmisiä, tutustut uuteen maahan aivan eri tasolla kuin turistina ja opit itsestäsi asian jos toisenkin. Suosittelenkin tekemään elämäsi parhaan päätöksen ja hakemaan IFYE:ksi! 

Iida Vesterinen

 

Nenäarpajaiset

Viesti Suomen 4H-liitosta tuli ennen kesälomia, kuka haluaa osallistua nenäarpajaisiin? Me tietenkin! 4H-kerhot alkoivat syyskuun toisella viikolla, mutta samaan aikaan piti jo tilata arpoja. Paljonko, miten kerholaiset saadaan innostumaan, mitä tämä kaikki vaatii? Innolla silti arpoja tilaamaan 1500 kpl, ajatellen että kyllähän nyt 15 kerhossa se määrä nenäarpoja myydään.

4H-kerhot alkoivat, pari kerhoa ei käynnistynyt ja nyt  12 kerhossa on myynnissä yli 1000 arpaa.

Miten kerholaiset asiasta innostuivat? Tosi moni innostuikin, kiitos Rovanemen "oman pojan" Antti Tuiskun! Kerhoissa kerhonohjaajat näyttivät videot, joissa oli Tuiskun, Janne Katajan ja Arja Korisevan terveiset 4H-kerholaisille. Antti Tuiskua katsottiin mooooonta kertaa! Sitten katsoimme koskettavan videon siitä, mitä Nenäpäivä-keräyksissä oli aikaisemmin saatu aikaan. Peli oli selvä, lähes kaikki 4H-kerhot lähtivät mukaan. " Kyllä meidän pitää auttaa heitä", totesi eräskin Oikaraisen 4H-kerhon kerholainen kun näimme videolta ettei kaikilla ole mahdollisuutta edes puhtaaseen veteen ja meillä asiat ovat kuitenkin niin paljon paremmin kuin kehitysmaissa. Ennen syyslomia harjoittelimme kerhoissa arpojen myyntiä, tietenkin punaiset nenät päässä!

Nyt meneillään on meidän oma myyntikisa, jossa palkitsemme nenäarpoja myyviä kerholaisia. Jokaisessa kerhossa arvotaan leffalippu myyjien kesken ja jos vähintään viisi kerholaista myy, ylläripalkintokin jaetaan. Lisäksi palkitsemme kolme eniten nenäarpoja myynyttä kerholaista. Myydä ehtii vielä marraskuun ajan, vaikka itse kampaja onkin 15.11 asti. Jos siis kerholainen koputtaa oveesi ja kysyy " Haluatko ostaa Nenäarvan, jonka hinnasta 4€ menee kehitysmaiden lasten hyväksi ja 1€ jää meidän 4H-kerholle", osta ihmeessä ja ole mukana tekemässä hyviä tekoja lähellä ja kaukana! Jokaisessa paketissa on vähintään kaksi voittoa, osassa ollut useampikin. Ennen kaikkea tuotto menee hyvään tarkoitukseen!

Mitä sitten aiomme tehdä arpatuotolla 4H:ssa. Olen luvannut, että kerholaisten myymien arpojen tuotto menee oman kerhon pottiin ja kampanjan jälkeen tammikuussa kerhot pääsevät suunnittelemaan mitä rahoilla tehdään. Mitä enemmän myyntiä, sitä isommaksi potti kasvaa! Vielä siis pottia ehtii kasvattaa, toivottavasti kisan myötä moni myyntiä innostuu kokeilemaan.

P.s  Olemme Kelekkamessuilla 31.10-1.11 klo 10-16 kerhonohjaajien voimin myymässä Nenäarpoja. Nenäarpamyyjät löydät: Kelekkahalli 1, osasto 11 (Kartta: http://www.lapinmessut.fi/images/Kelekka%20varaus%202015.jpg)


Marjo Lehtola
Toiminnanjohtaja

Tervetuloa Rovaniemen 4H-yhdistyksen blogiin!

Blogistamme tulet löytämään ajankohtaista tietoa monipuolisesta toiminnastamme. Blogissa tullaan valottamaan mitä nuoret ja toimihenkilöt 4H-toiminnassa oikeastaan tekevät. Täältä voit lukea mitä kuuluu 4H-kerhojen arkeen nuorten kerhonohjaajien itsensä kertomana sekä matkakertomuksia kansainvälisessä toiminnassa. Tarkoitus on, että täällä kuuluu pääasiassa nuorten ääni.